Hjem Oahpaheaddjái

Neahttaresursa lea ráhkaduvvon Sániid duohken ja Áššis áššái -teakstačoakkáldagaide.

Oahpponeavvu lea jurddašuvvon vuosttažettiin ohppiide geat lohket sámegiela vuosttasgiellan joatkkaskuvllas, muhto oasit heivejit maiddái ohppiide geat lohket sámegiela nubbingiellan.

Oahpponeavvu lea juhkkojuvvon guovtti oassái:

  1. Árbevirolaš máhttu
  2. Girjjálašvuohta masa gullet čáppagirjjálašvuohta ja áššeprosa

Oahpponeavvu galgá gokčat oahppoplána čuovvovaš mihttomeriid:

Jo1 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma; ulbmilat Árbevirolaš máhtu nammasaš váldobarggu vuolde:

  1. čilget mo muitalusat, sátnevádjasat, diiddat ja nárrideapmi gevahuvvojit mánáidbajásgeassimis
  2. čilget máidnasiid variánttaid ja buktit ovdamearkkaid mo kulturlonohallan vuhtto máidnasiin

Jo1 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma; ulbmilat Girjjálašvuođa nammasaš váldobarggu vuolde:

  1. digaštallat ja buohtastahttit gielalaš ja estehtalaš váikkuhangaskaomiid girjjálašvuođas, TV-ráidduin ja máidnasiin
  2. lohkat ja analyseret válljejuvvon teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋgeriid mat gullet maŋŋá 1995 áigodahkii

Jo2 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma; ulbmilat Árbevirolaš máhtu nammasaš váldobarggu vuolde:

  1. čilget juoiganárbevieru ja luođi saji, árvvu ja dili ovdal ja dál
  2. buohtastahttit sámegiel ja dárogiel lávlagiid ja sálmmaid

Jo2 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma; ulbmilat Girjjálašvuođa nammasaš váldobarggu vuolde:

  1. lohkat ja analyseret válljejuvvon teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosašáŋgeriid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii
  2. buohtastahttit sámi ja eará álgoálbmogiid teavsttaid ja árvvoštallat daid mearkkašumi kultur- ja identitehtahuksejeaddjin

Jo3 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma; ulbmilat Árbevirolaš máhtu nammasaš váldobarggu vuolde:

  1. čilget sámi máinnasteami
  2. buohtastahttit sámi máidnasiid eará álgoálbmogiid ja eará kultuvrraid máidnasiiguin

Jo3 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma; ulbmilat Girjjálašvuođa nammasaš váldobarggu vuolde:

  1. lohkat ja anayseret válljejuvvon teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosašáŋgeriid, mat gullet áigodahkii 1965-1995 ja digaštallat mo áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit speadjalastojit teavsttain
  2. buohtastahttit ja árvvoštallat sámi ja eará álgoálbmogiid fiktiivvalaš teavsttaid ja áššeteavsttaid kultuvrraid konteavsttas

Árbevirolaš máhttu lea oalle viiddis sivas go dán oassái eai bálljo gávdno ovddežis oahpponeavvut. Dát oassi lea juhkkojuvvon fáttáid mielde ja iige dásiid mielde. Leat jurddašan ahte ohppiid oahppoplána ulbmilat ja ohppiid dárbbut galget stivret mo juohkit fáttáid dásiide.

Čáppagirjjálašvuođa- ja prosateakstaoasis eai leat nu ollu čilgehusat go árbevirolaš máhttooasis. Jurdda lea ahte oahppit ohppet jo ollu dárogieldiimmuin

Evttohus mo fáttáid juogadit luohkáide

Vuosttas luohkká studerenráhkkanahttin ja vuosttas luohkká fitnofágat

Máinnasvarianttat

Máidnasiid doaimmat dološ servodagas

Máidnasiid sadji otná servodagas

Vuosttas luohkká studerenráhkkanahttin ja nubbi luohkká fitnofágat

Máinnasteaddji

Sámi máidnasat

Máidnasat ja báikenamat

Nubbi luohkká studerenráhkkanahttin

Máidnasiid huksehus

Máidnasat ja čálalaš girjjálašvuohta

Goalmmát luohkká studerenráhkkanahttin

Máidnasat ja dološ osku

Máidnasat ja eará dáiddasuorggit

Eará álgoálbmogiid máidnasat

Manne leat máidnasat ja máinnasteapmi dehálaččat?

Skuvla deattuha formálalaš dieđuid ja čállon girjjálašvuođa. Muhto stuorra oassi min kultuvrralaš árbbis ii leat čállon. Danne lea dehálaš oažžut ohppiid bidjat árvvu árbevirolaš eahpeformálalaš dieđuide ja máinnasteapmái. Ná livččii maid vejolaš ealáskahttit ja seailluhit dáid nu ahte leat ain boahtteáiggisge lunddolaš oassi ealli kultuvrras. Máidnasat ja máinnasteapmi leat dasa lassin čálalaš girjjálašvuođa geađgejuolgi ja máŋgga dáfus maiddái čoavdda čálalaš girjjálašvuođa áddejupmái.

Máidnasiid guldaleapmi

Máinnasteapmi lea dološ oahpahanvuohki. Muhtun servodagain lea ain áidna oahpahanvuohkin. Lea geahččaluvvon heivehit máinnasteami ođđa áigái ja ođđa teknologiijai. Muhto dát eai sáhte goassege buhttet ealli máinnasteaddji. Máidnasat ja muitalusat galggašedje álo leat guovddážis oahpahusas, maiddái joatkkaskuvllas. Sámi máidnasat han eai leat goassege leamaš jurddašuvvon dušše mánáide. Dasa lassin spirálaprinsihppa mielddisbuktá ahte oahppit galget máŋgii máhccat seamma teavsttaide ja dán láhkái juksat čiekŋalat áddejumi. Eaktun dasa lea sihke láddan ja ahte ohppiin leat juo ovddežis vuođđodieđut.

Jus oahppit galget movttiidit máinnastišgoahtit de fertejit ee. beassat gullat muitalusaid ja máidnasiid. Lunddolaš gáldut dán oktavuođas leat máinnasteaddjit fulkkiid ja oahppásiid gaskkas. Muhtun čeahpes máinnasteaddji berre bovdejuvvot skuvlii máinnastit. Dalle oahppit vissásit fuobmájit ahte máinnasteapmi lea ealli dáidda. Dat eallá ovdanbuktima bokte aiddo seammaláhkái go musihkka ja dánsa. Máinnasteapmái čatnasit ieš máinnas/muitalus, giellageavaheapmi, jietnageavaheapmi, gorutgiella ja máinnasteaddji ja guldaleddjiid oktavuohta. Máinnasteapmi ii leat lohkan. Eanaš sámi máidnasat leatge seilon vuosttažettiin danne go leat leamaš geavahusas, danne go leat njálmmálaččat fievrriduvvon buolvvas bulvii, eaige danne go leat čohkkejuvvon girjin.

Máinnasteapmi

Ii leat doarvái dušše guldalit čeahpes máinnasteddjiid. Oahppit fertejit maid oažžut vejolašvuođa ieža hárjehallat máinnastit, sihke oahpes máidnasiid ja máidnasiid maid ieža leat hutkan. Go jo lea sáhka njálmmálaš girjjálašvuođas, berre njálmmálaš ovdanbuktin deattuhuvvot. Vaikko daddjo ahte čálli giehta olle guhkás, de dat ii mearkkaš ahte skuvla ii galgga deattuhit njálmmálaš muitalandáiddu. Máinnasteapmi okto dušše báhpára alde lea ahkit. Seamma lea máidnasiid hutkan dušše iežas ja oahpaheaddji várás. Hutkáivuohta luovvana vissásit buoremusat go máŋggas besset ovttas smiehttat.

Máinnasteapmi lea dáidu maid juohkehaš ferte oahppat. Ohppiin lea vissásit juogalágán govva das makkár čeahpes máinnasteaddji lea. Go ieža leat hárjehallamin máinnastit, lea dehálaš ahte ožžot sihke rámi ja rávvagiid oahpaheaddjis ja eará ohppiin mo vel sáhtášedje dáidduset buoridit.

Lea dehálaš ahte oahppit besset máinnastit ja ovdanbuktit bargguideaset luohkás ja jus heive, skuvlla oktasaš doaluin dahje doaluin olggobealde skuvlla. Ovdanbuktimat sáhttet šaddat vel gelddoleabbon ođđa teknologiija geavahettiin veahkkin. Lea dieđusge maid vejolaš čatnat máinnasteami oktii eará dáiddasurggiide ovdamearkka dihtii govaide, musihkkii, dánsii ja teáhterii (drámái).

Dát oahpponeavvu deattuha njálmmálaš muitalandáiddu ja njálmmálaš ovdanbuktima erenomážit studerenráhkkanahttima vuosttas luohkás/fitnofágaid vuosttas ja nuppi luohkás.

Dieđut máidnasiid ja máinnasteami birra

Dieđut máinnasteami doaimmaid birra ovddeš ja dálá servodagas leat mávssolaččat dán árbbi seailluheami oktavuođas. Vai oahppit áddešedje mo máinnasteami doaimmat leat čadnon servodatšládjii, lea erenoamážit mánáid bajásgeassin ja oahppan ovddeš ja dálá servodagas dárkilit čilgejuvvon dán oahpponeavvus. Dát sáhttá leat mielde fuomášahttimin ohppiid mo servodatrievdamat čuhcet buot osiide sámiid eallimis ja mo dát rievdamat sáhttet jávkadit árbevieruid jus eat beroš seailluhit daid. Dán oktavuođas orru danne sakka ávkkálat kategoriseret máidnasiid doaimmaid go šlája vuođul (máidnasat, muitalusat, sáhkamat, noveallamáidnasat, legeandamáidnasat jna.). Kategoriserema šlája vuođul ohppet muđuid jo dárogielas.

Dieđuid suokkardeapmi

Máidnasat/muitalusat ja máinnasteapmi leat unnit eanet oahpes áššit ohppiide.

Lea dehálaš oahpahusa oktavuođas váldit vuođu sin dieđuin ja vásáhusain. Danne galgá váruhit dahkamis dáid amasin guhkes ja dárbbašmeahttun čilgehusaiguin. Oahppit galggašedje movttiidahttot suokkardit dieđuid ja systematiseret iežaset eahpeformálalaš dieđuid. Dán láhkai maid oamastišgohtet dán oasi kulturárbbis ja movttiidit seailluhit dan. Oahpaheapmi ferte dieđusge váldit vuođu báikkálaš máinnastanárbevierus ja birrasis.

Ovdal go oahppit bargagohtet fáttáin, ovdamearkka dihtii sámi máidnasiid birra, gánniha geahččalit oažžut sin gávnnahit maid sii duođaid dihtet sámi máidnasiid birra. Oahppit galget geahččalit čilget mii sámi máinnas lea ja guorahallat leat go sámi ja dáža máidnasiin erohusat. Bargu lágiduvvo álggus oktobargun nu ahte juohkehaš gártá alcces čielggadit maid son dán fáttá birra diehtá ja oaivvilda. Dan maŋŋil guorahallet ášši joavkkus. Loahpas joavkkut ovdanbuktit oaiviliiddiset luohkás. Digaštallama bokte vuos joavkkus ja de luohkás oahppit vissásit ožžot viidát áddejumi áššis. Digaštallama boađus čállojuvvo ja vurkejuvvo dasságo leat geargan fáttáin. Dalle lea vuogas dárkkistit lea go ohppiid áddejupmi áššis ektui rievdan.

Jearahallan

Go oahppit galget ohcat dieđuid, fertejit ráhkkanit bures vai bohtosat šaddet buorit. Sii fertejit smiehttat dárkilit makkár dieđuid háliidit ja ráhkadit gažaldagaid ovdagihtii. Dieđusge sáhttet gártat jearahaladettiin jearrat liigegažaldagaid jus lea dárbu oažžut lassičilgehusa muhtun áššái. Sámiid gaskkas lea leamaš olbmuid gallestallan dakkár masa ii leat dárbbašan geange ráhkkanahttit. Lei dábálaš ahte olbmot guovlladedje nuppiid luhtte. Muhto dán áiggi goas olut leat bargguin olggobealde ruovttu, lea vuogas ahte oahppit geat áigot jearahallat apmasat olbmuid šihttet áiggi ovdagihtii ja muitalit maid sii áigot ja manne.

Ovdal jearahallama berrejit váldit áiggi oahpásmuvvat singuin geaid áigot jearahallat jus eai dovdda sin ovdalaččas. Lea dehálaš ahte eai doama, muhto diktet olbmuid hállat. Oahppit sáhttet vuoitit ollu dainna ahte leat vuollegaččat. Oahppit fertejit maid leat ovdagihtii smiehttan mo áigot rádjat dieđuid; báddet, čállit vai filbmet.