Hjem Tabuat girkus

Logaldat Sámi girkobeivviid oktavuo˜as Johkamohkis 18.- 20.06.04

Inga Ravna Eira

Sámi Girkoráđđi lea mu bivdán hállat sámi tabuaid birra girkus. Mun dulkon dán nu ahte Sámi Girkoráđđi ja nu maiddái girku dáinna lágiin hálida gullat sámi oainnuid dán ášši birra.

Mii lea tabu?

Dat lea dakkár ášši man birra eai hála.

Ášši man birra ii galgga hállat.

Dás lea maid dieđusge gažaldat gean tabuat dat leat. Dás lea dieđusge sáhka girku tabuaid birra sámi vieruid ja kultuvrra ektui. Danne lea ságastallamis boastto bajilčála.

Mun lean muhtun láhkai gáidan girkus. Dassái lea jo lagabui 20 jagi. Munnje šattai oktavuohta girkui váttisin danne go mu mielas orui leamen nu ahte mun in dovdan iežan ollásit dievaslaš olmmožin, sápmelažžan, girkus. Go dat čájehuvvui ahte girku árvvut ja sámi árvvut eai alo heiven oktii.

Munnje šattai dát noađđin. Smiehttagohten manne ja gávnnahin siva. Girkui ii heiven dat mii munnje lei dehálaš, dat maid mun ledjen oahppan iežan sámi ruovttus ja birrasis ja mii ain lei munnje dehálaš.

Dat mii maid dagahii ahte mun in šat orron heivemin girkui lei dat ahte girku ii orron berošteamen das mii dáhpáhuvai politihkkalaččat sámi servodagas. Ii gostege hállon dan birra. Mun ledjen dego olggobealde iežan servodaga.

Áiggun geahččalit čilget manne dát šadde munnje váttisin. Ja mun hálan dás daid vásáhusaid ektui mat mus leat leamaš.

Lean válljen hállat golbma tabua birra dás:

Luohti

Máinnastan- ja muitalanárbi

Sámi politihkka

Leat dieđusge ollu eará tabuat maid.

Luohti

Luohti lea okta diein áššiin maid girku dalle ii dohkkehan. Dat ii galgan gullot girkus ja kristtalččat eai galgga juoigat.

Áiggun vuos čilget mii luohti lea ja manne mii juoigat. Ja de muitalan mo mu mielas girku dalle meannudii luođi.

Mii lea luohti?

Refereren Dajahusat-girjái gos Nils Jernsletten čállá ná luođi ja juoigama birra:

“Juoigan lea dego ealli hállangiella.

Dat gullá olbmo eallimii.

Luohti addá olbmui iešdovddu ja nanne oktavuođa ustibiiguin ja servodaga olbmuiguin.”

Ánnjaras Ánde fas lohká ná seamma girjjis: “Luohti lea dego ustit: Go leat okto meahcis ja de muitát ustiba ja de rohttehat dan, de dat dahká millii buori, go beasat juoiggastit dan." Ná guhkás Dajahusat-girjjis.

Juoigan lea maid muittašeapmi.

Juoigamiin govve luonddu, ealliid ja olbmuid.

Juoigan lea sámi álbmotšuokŋa.

Vánhemat dahje eará fuolkkit ráhkadit dovnna mánnái. Manne? Danne go sii leat buorit mánnái ja hálidit geassit máná bajás oadjebas dillái. Ja mánnái lea dát hirbmat dehálaš. Son dovdá iežas leat dehálažžan ja olbmuid logus.

Nubbi doaibma lea nannet máná iešdovddu. Sii válljejit dakkár sániid mat muitalit ahte son lea dehálaš. Rábmojit čeahppin, fallin, doaimmalažžan ja nu ain. Dát han addet mánnái olmmošárvvu.

Go de mánná šaddá ollesolmmožin, de oažžu ollesolbmo luođi. Dál maid bidjet sániid mat muitalit makkár olmmoš dat lea. Sánit rábmojit su. Sihke sánit ja melodiija muitalit olbmo iešvuođaid ja govvejit su. Olmmoš dovdá ahte son lea divrras ja dehálaš. Ná buoriduvvo iešdovdu. Gullevašvuohta nannejuvvo.

Manne juoigat?

Luđiin muittaša muhtuma. Go mun juoiggan iežaš. Go juoiggan su de boađán dego lagabuid su, oamastan juoidá mii lea su. Lean ilus go sus lea báhcán oppa luohti ge nu ahte beasan su ain juoiggastit.

Juoiggastat fulkkiid, ustibiid ja oahppásiid go muittašat sin. Dahje ahte juoiggastat go deaivvat muhtun fuolkki, ustiba dahje oahpes olbmo dearvvahan dihtii su.

Heajain juiget náittospára sávvan dihtii sudnuide lihku, muhto maiddái sudno fuolkegotti dainna sávaldagain ahte šattašii buorre oktavuohta ja gaskavuohta ođđa fulkkežiid gaskka.

Irgi juoigá moarsis ja moarsi fas irggis ráhkesvuođain.

Girku ja luohti

Go kristtalašvuohta bođii Sápmái de dat lei ođđa osku. Dat lei dehálaš dan sajáiduhttit ja oažžut sápmelaččid heaitit bálvaleamis vuoiŋŋaid ja ipmiliid mat gulle sápmelaččaid boares oskui. Várra lei álggos nu ahte olbmot eai dalán čuovvolan dan ođđa oskku. Historjjá čállosat čájehit ahte kristtalašvuohta sajáiduvai easkka sullii 700 jagi maŋŋil go omd. Norggas. Miššunearat geavahedje iešguđet vugiid bággen dihtii sápmelaččaid dan ođđa oskui. Namahan dás muhtun dain vugiin. Sii bolde meavrresgáriid, noiddiid deahálamos gaskaomiid. Gohčodedje siiddiid ja bálvvossajiid eahpeipmil bálvvossadjin.

Luođi dubmejedje suddun danne go noaidi dan geavahii oaffarušadettiin. Girku maid dubmii luođi suddun. Olbmot eai duostan šat juoigat almmolaččat. Ii ge skuvllas ge galgan juoigat. Eanaš sámi mánat ja nuorat eai sáhttán orrut ruovttus skuvlla váccedettiin. Ná masse sii juoigandáiddu. Girku ja skuvla nagodeigga jávkadit luođi goit ge dainna lágiin ahte ollugat amasmuvve luohtái. Dál ii leat šat dábálaš ahte buohkain lea luohti. Ollu mánát ja nuorat eai máhte juoigat eará go CD- ja kaseahttaluđiid. Sii eai dovdda fulkkiid ja oahppásiid luđiid. Vaikko velá luohti ovtta láhkái eallá ge dál, de lea luođi sadji ollu sámi guovlluin beaivválaš eallimis jávkan.

1970-logus badjánii sáhka maid girku oaivvilda luođi birra. Dalle dominerii dat oaidnu ahte girkus ii heive juoigat danne go dat lea suddu.

Dalle bargen mun áktiivalaččat girkobargin ja ledjen oskkudovddasteaddji.

Áddejin fargga ahte dan ii galgga dahkat. Ii ge eisege dakkár gii manná rihpain, eahkedismállásiin ja oahpaha mánáid sotnabeaiskuvllas. Muhto munnje lei ja lea dát lunddolaš.

Seammás ledjen mielde ovddideamen sámi kultuvrra ja sámegiela politihkkalaš bargguin. Mu mielas lei áibbas lunddolaš oahpahit luođi skuvllas. Oahpahin luođi skuvllas. Mu mielas lei dat áibbas lunddolaš. Guovdageainnus mearredii dien áiggi skuvlastivra ahte skuvllas ii galgga oahpahit luođi.

Munnje šattai dát váttis ášši danne go munnje lei luohti hui divrras. Mun lean dan oahppan iežan vánhemiin, ádjás ja fulkkiin. Dat lea álo leamaš lunddolaš oassin mu eallimis. Juoiggadan hui dávjá. Dalle maid dahken dan. Luđiin mun máinnun ipmila sivdnádusaid nugo jogaid, jávrriid, duoddariid, orohagaid, ealliid ja olbmuid. Jerren dávjá manne lea sámi álbmot šuokŋa eambbo suttolaš go eará álbmogiid šuoŋat. In ádden dan.

Ohcagohten čilgehusaid Biibalis. Dán oktavuođas ohcen veahki ja čilgehusaid Biibalis. Fuomášin maiddái ahte girku ollu áššiin lei gáidan čállagis. In ge gávdnan gos ge Biibalis gos luohti livččii dubmejuvvon suddun. Gávdnen ollu čálabáikkiid maid sáhtii geavahit dulkot luođi suddun. Muhto dát lea dulkonášši.

Gávdnen maid čálabáikkiid maid sáhtii dulkot ahte bealuštedje luođi nugo omd. 150. Sálbma Sálmmaid girjjis:

Halleluja!

Máidnot Ipmila su bassi báikkis,

rámidehket su su alla almmis.

Máidnot su su fámolaš daguid dihtii,

máidnot su su stuorra válddi dihtii./p>

Máidnot su čuoddji dorvviin,

máidnot su hárppain ja lyrain.

Máidnot su rumbbuin ja dánsumiin,

máidnot su streaŋgačuojanasain ja njurggonasain.

Máidnot su čuoddji symbálaiguin,

máidnot su čuojaheaddji symbálaiguin.

Buot mas lea vuoiŋŋanas, máidnos Hearrá.

Halleluja!

Imaštišgohten manne girkus ii galgan luohti geavahuvvot. Ja maiddái dan mo luohti sáhtii leat suddu dat mii lea vuolgán ráhkesvuođas ja ustitvuođas. Dat mii čatná olbmuid lahkalagaid. Dat mii čájeha ahte olbmot atnet nuppiid dássálaš olmmožin. Justa nu go Biibalis čuožžu dan nubbin stuorámus báhkkomis:

"Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat."

Ollu sámi báikkiin eai suova vel otne ge searvegottit juoigat girkuin, váikko velá ollu lea ge rievdan 1970-logu rájes ná positiivvalaččat. Mun dieđán ahte muhtun searvegottiide lea luohti lunddolaš.

Go dat ođđa liturgiija, mii lea ráhkaduvvon sámi musihka vuođul, bođii sámi searvegottiide de dagahii dat ollu digaštallama. Dat lei mu mielas buorre. Olbmot besse buktit iežaset oaiviliid. Muhto dát čájehii ahte áigi ii lean velá láddan nu ahte luohti livččii lunddolaš oassin girkus. Ii ge oro velá otne ge leamen nu.

Máinnastan- ja muitalanárbi

Nubbi dain áššiin maid mu mielas ii orron girku dohkkeheamen lei min oktavuohta máinnas- ja muitalanárbevirrui.

  • Mii lea máinnas- ja muitalanárbi?

Máinnasteapmi gullá sámi njálmmálaš girjjálašvuhtii mas leat guhkes árbevierut. Máinnas- ja muitalanárbevirrui gullet máidnasat, muitalusat, cuvccat, diiddat ja sátnevádjasat.

Máidnasiin ja muitalusain ledje máŋga dehálaš doaimma dološ sámi servodagas. Váikko sámi servodat lea ollu rievdan, leat máidnasat ain ealli oassin min kultuvrras.

Earuhit buori bahás.

Earuhit mii lea riekta ja mii lea boastut.

Olbmot máinnastedje dan sadjái go gieldit ja gohččut.

Máinnastedje rávven ja cuiggodan dihtii sihke mánáid ja ollesolbmuid

Máinnasteapmi nannii gullevašvuođa go olbmot čoahkkanedje.

Máinnastettiin bohte maiddái ovdan oainnut luonddu ja luonddugáhttema ektui.

Máidnasat nannejedje čearddalaš iešdovddu.

Myhta Beaivvi bártni soagŋomátki jiehtanasa nieidda lusa muitala ahte sápmelaččat leat beaivváža maŋisboahttit.

Gávdnojit máidnasat sámiid álgoáiggiid birra.

Leat máidnasat mat muitalit sápmelaččaid oktavuođaid birra eará álbmogiiguin gos stálut ja čuđit eai biđe geanohis, muhto gávvilis sámiin.

Muhtun máidnasat govvejit mo buot lea šaddan dahje sivdniduvvon. Buot álbmogiin orrot gávdnomin dákkár muitalusat. Dát leat dávjá čadnon oskui. Maiddái sápmelaččaid muitalusain leat čielga oktavuođat dološ oskui ja máilbmegovvii.

Girku ja máidnasat

Sámi girjjálašvuođa ruohttasat leat vuolgán sámiid dološ oskkus. Dološ servodagas lei osku dárkilit čadnon birgejupmái man vuođđun lei luondu. Osku lei oassi beaivválaš eallimis. Go kristtalašvuohta bođii, de gildojuvvui dát osku. Buot mii dasa gulai gildojuvvui. Muhto dološ osku ii jávkan nu álkidit.

Máinnastanárbi lea nubbi eará oassi earret luođi dološ oskkus mii lea eallán gitta otnážii.

Áiggun dás namahit erenoamážit diiddaid. Jáhkku diiddaide lea ealli ain otne ge. Dán gohčodit maid diidaoskun dahje eahpeoskun. Muhto mu mielas diidajáhkku oahpaha mo olmmoš galgá láhttet olbmuid, eará sivdnádusaid ja luonddu ektui.

Dá leat moadde ovdamearkka:

1. Bilkár-máinnas

Guokte vieljaža leigga jođus boazorátkagii. Beaivváš badjánii ja nuorat viellja juoiggastii:

Beaivváš gállis báitá

Mii galmmas lea dan láitá

Jieŋaid, muohttagiid dat šolge

ja giđđudahttá juohke dolggi.

Boarrasat viellja gilddii vieljas:

- It galgga ipmila sivdnádusaid bilkidit

De bođii suhkkes borga. Firtii easkka moatte beaivvi maŋŋil. Dalle vulggiiga fas johtui. Eahkedis šattai mánoheahpi. Vuot juoiggastii nuorat viellja:

Mánuš, mánuš, lá lá

čohkká dego jalla

Sevdnjes ija šealgá

buollaš olggos bohčá

beaivváš dujiid láhčá.

Boarrasat viellja gieldduhii vieljas, muhto ii ábuhan. De dagai hirbmat suhkkes murkku. Soai fertiiga fas bisánit ja šattaiga orrut 3 beaivvi. Boarrasat viellja logai:

- De oainnát mo geavvá go ripmet Ipmila sivdnádusaid bilkidit.

Goalmmát beaivvi easkka beasaiga vuolgit. Lei čáppa dálki. Eahkedis šearrágohte násttit. Dalle fast juoiggastii nuorat viellja:

Násttážat čuvget já já já

Libaidit ja bilhaidit já já já.

De bođii doleš ja časkkii nuorat vielja hearggi jámas. Boarrasat viellja logai:

- Jus dál it heaitte, de gal oainnát mii dutnje geavvá!

Nuorat viellja vástidii:

- Ii dat daga maid ge jus velá okta heargi jápmá ge. Doppe han gal báhcá nubbi vel.

Nuorat viellja šattai ieš geassit gerresa go vulggiiga. Son bázahalai boarrasat villjii. Boarrasat viellja manai. Eahkedis bisánii ja čanai hearggi guohtut. Ieš bijai dola ja vuorddašii vieljas. Go nuorat viellja bođii, de lei boarrasat viellja málestan.

Go leigga boradan, de viegadišgohte guovssahasat almmis.

Dalle nuorat viellja vuot juoiggastii:

Guovssahasat vihket lip lip lip

buoidi njálmmis lip lip lip

veažir gállus lip lip lip

ákšu sealggis lip lip lip

Boarrasat viellja gieldduhii, muhto nuorat viellja ii jeagadan. Guovssahasat livžugohte ja roaškigohte muohttaga vuostá. Boarrasat viellja gomihii gerresa ja čákŋalii dan vuollái. Nuorat viellja ii beroštan das dušše juioggadii. Guovssahasat dohppestallagohte beskii ja njavve guolggaid. Loahpas bulii beaska buot.

Danne lohket ge boares olbmot:

- Ii galgga guovssahasaid bilkidit amaset guovssahasat suhttat ja boaldit.

Ulbmil dáinna máidnasiin lea oahpahit árvvusatnit sivdnádusaid.

2. Nubbi eará diida

Go ceggegoahtá goađi dahje huksegoahtá stobu de galgá muitit jearrat ceggenlobi vai oažžu orrunráfi.

Dat han oahpaha ahte galgá čájehit vuollegašvuođa ja olmmošvuođa sivdnideapmái ja sivdnádusaide.

3. Goalmmát diida

Galgá sohpat dávttiid albma láhkai go lea boradeamen, ii ge guođđit

ađadávttiid čieskkakeahttá amas guržehallat.

Dá han lea buorre boradanvierru.

Leat ollugat geat čuvvot diiddaid. Munnje lea dát divrras árbi. Mun lean oahppan vuhtiiváldit diiddaid ja geahččalan dáid oahpahit iežan mánnái ja fuolkemánáide. Diiddain lea buorre morála.

Muhto dán birra ii heiven dalle hállat girku oktavuođain. Ja jus oktage hálai dáid birra de gohčoduvvui dat eahpeoskun. Muhtumat čaibme daid geat neahkameahttumiidda jáhkke ja masá gilde hállamis dákkár jallas áššiid birra. Dáid galggai čiehkat. Ovtta láhkai mun in ádden dán. Ja jerren manne? Lei go son nu ahte balle dát fillejedje eret kristtalaš oskkus. Ii mu mielas gal lean nu. Mu mielas lea baicce nu ahte sámi máinnastan- ja muitalanárbi doaibmá njuolggadussan ja láidesteaddjin eallimii. Ja dat orui mu mielas heivemin dasa maid mun ledjen oahppan kristtalašvuođas. Jesus han maid geavahii veardádusaid go sárdnidii ja hálai olbmuide.

Munnje šattai váttisin joatkit girkobargin go girku ii dohkkehan dán árbbi mii munnje lei dehálaš ja divrras.

Iežan girječállimis de burggán diida-, máinnas-, muitalus- ja sátnevájasgálduid. Lean hirbmat ollu oahppan dán burgimis. Ja lean čeavlái go mus lea dákkár gáldu maid sáhtán geavahit ávkin.

Lean mielaevttolaččat geavahan dán riggodaga čuvvovaš iežan čállon girjjiin:

  • Lieđážan-girjjis lean čállán áhkáid birra geat várjalit olbmo birrasa.

Lean maid čállán silbba birra mii galgá várjalit máná gufihttariid vuostá.

  • Ovcci vuomi njolgá lea mánáidgirji. Dán girjji duogáš lea sátnevájas gumppe birra:

Gumpe ruohttá ovcci vuomi ovtta veaiggis .

  • Čuologeađgi” lea poesiija, juoigan, dánsun ja musihkka čájálmas. Duogáš čájálmassii lea gažaldat ahte mo son livččii máilbmi leamaš jus luonddu olbmuid jurddašeapmi livččii leamaš vuođđun. Dás lean geavahan sámiid boares oskku gáldun.

Sámi politihkka ja girku

Goalmmát ášši mii dagahii ahte gáiden eret girkus, lei dat go girku ii orron berošteamen das mii dáhpáhuvai sámi servodagas.

1970- ja 80-loguin dáhpáhuvai ollu sámi servodagas. Sáhttá dadjat ahte dalle álggii sámi lihkadus. Sámit moridedje ja duostagohte vuostálastit eiseváldiid vealaheami ja badjelgeahččama maid ledje vásihan guhkes áiggiid čađa. Sápmelaččat gáibidišgohte seamma vuoigatvuođaid go stuorit álbmogat Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Dien áiggi ledje sápmelaččat mielde ollu miellačájehemiin dahje demonstrašuvnnain. Mun maid.

Muhto girku ii jietnadan maid ge. Dat doalahii iežas olggobealde dan mii dáhpáhuvai sámi servodagas. Mu mielas dat elii dego ii livčče mihkkege dáhpáhuvvan. Girkobargiid gaskkas hállojuvvui hui uhccán dán birra. Ja jus hálle, de eai orron atnimin dan mii dáhpáhuvai politihkkalaččat manin ge. In dieđe manne. Soaitá ahte balle. Muhtumat lohke ahte girku ii sáhte ii ge galgga seaguhit iežas máilmmálaš áššiide. Muhto mu mielas ledje dát dáhpáhusat duođalaš dáhpáhusat mat čuhce garrasit olbmuid dovdduide ja millii. Mun dovden ahte girku jorgalii sealggi dan oassái sámi álbmogis geat rahče sámi vuoigatvuođaid ovddas. Girku válljii eallit iežas ráfálaš eallima.

Munnje čuzii dat garrasit ja velá dat ahte ledjen mielde dan badjelgeahččamis. Dovden iežan guoktilažžan iežan álbmoga ektui. Ja dovden ahte in nagodan bargat sámi áššiid beale girkus.

Dat lei váivi munnje dán dovddastit ja mun fertejin válljet. Ja mun válljejin guođđit girku.

Dan rájes lea ollu rievdan girkus. Oainnán ahte girku lea váldigoahtán eanet ovddasvástádusa sámi áššiid ektui. Šadden hui illui go Sámi Girkoráđđi ásahuvvui. Gádden ahte Sámi Girkoráđđi ásahuvvo guovddáš sámi guvlui gos sámegiella ja sámi kultuvra eallá. Muhto nu ii šaddan. Behtohallen seamma go ollu earát ge.

Danne lea munnje máŋgii badjánan dákkar gažaldat ahte lea go Sámi Girkoráđđi dáža girkoráđđi sápmelaččaid várás vai lea go sámi girkoráđđi. Jus dat lea sámi girkoráđđi de leat dasa mu beales goit dat vuordámuš ahte sámivuohta beassá leavvat girkui ja báidnit buot girku beaivválaš doaimmaid.

Odne go čuoččun dás ja hálan girku tabuaid birra sámi vieruid ja kultuvrra ektui ja go lean oaidnán prográmma dáid beivviide de lean ilus go sámivuohta lea deattuhuvvon dáid beivviid. Sávan ahte dát ii leat dušše dáid beivviid muhto ahte dát duođaid šaddá Sámi Girkoráđi ja girkobargguid vuođđun sámiide boahtte áiggis. Dál duostan jáhkkigoahtit ahte sámivuohta lea leavvagoahtán girkui.

Girku lea seaguhišgoahtán servodatpolitihkkii. Dat lea buorre. Dat lea ealli girku mearka. Dáža bealde lea Sámi Girkoráđđi dorjon sámi vuoigatvuođaid Finnmárkku lága ektui.

Dážabealde rohkadallojuvvo dál Sámedikki ovddas maid girkorohkosis.

Sámegiella geavahuvvo eanet aht´ eanet girkus. Báhpat leat ieža vuoruhišgoahtán sámegiela eannet aht´ eanet.

Muhto dát lea dušše álgu. Dieđán ahte geaidnu lea moalkái. Sámi Girkoráđis ja girkuin Sámis leat ollu hástalusat vuordagis.